Kirjoittaja Aihe: HISTORIAKATSAUS: Lumessaetenijöitä Kurikasta...  (Luettu 6174 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

TePa

  • Ali Pränyyttelijä
  • *
  • Viestejä: 7
    • Profiili
HISTORIAKATSAUS: Lumessaetenijöitä Kurikasta...
« : Helmikuu 19, 2010, 14:19:52 ip »
Historiapläjäys pakkaskelien ratoksi!

http://www.teolehtimaki.fi/files/terri.pdf

Muistojen verestystä varttuneemmille ja yleistietoutta nuoremmalle sukupolvelle  ::)

Bongaa kuvista tuttujakin vuosien varrelta... ;D

Mäkistation

  • Ali Pränyyttelijä
  • *
  • Viestejä: 12
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: HISTORIAKATSAUS: Lumessaetenijöitä Kurikasta...
« Vastaus #1 : Helmikuu 19, 2010, 17:08:29 ip »
Joo, tuo ja ne Lynxin luettelot on tullut kattottua mooonta kertaa läpitte, parista niistä löytyy omien kelkkojenkin kuvia. Tuolla Terrin luettelos luuraa Hartikainenkin ;D ;D...

haavisto

  • Administrator
  • Yli Pränyyttäjä
  • *****
  • Viestejä: 123
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: HISTORIAKATSAUS: Lumessaetenijöitä Kurikasta...
« Vastaus #2 : Helmikuu 20, 2010, 10:41:33 ap »
Juu voisinhan mäkin paiskata tuon Koskisen Timon (liikennetoimittaja) keräämän Lynx/velsa historiikin tähän, notta turha on tulla rovaniemeläästen tänne päätään aukomaan jotta meilläpä teherähän lynksiä. Tohorin väittää että erittäin harva nuori ja miksei myös vanhempi tietää mistä tämän kyseisen ilveksen tarina alkoi, ehkä ny Kurikkalaaset vähä paremmin. PS: huomatkaa että tämä historiikki on laadittu viime vuosituhannella.



LYNX, Kurikasta se alkoi

Kurikan maaperästä on versonut ja versoo yhäkin voimakas yritteliäisyys. Vuonna 1936 perustettiin Kurikan Pyörä -niminen yritys. Sen tuotevalikoimaan kuului pääasiassa hevosajoneuvoja, kuten hevoskärryjä eli kiesejä, joita hoijakoiksikin kutsuttiin. Tekivätpä he siellä potkukelkkojakin. Tuotanto-ohjelman laajentumisen myötä tuli aika vaihtaa yrityksen nimi Velsa Oy:ksi.
1960-luvun alkupuolella Velsa ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja Kansallispankki otti sen huostaansa. Pankki nimitti Velsa Oy:n johtajaksi Olavi Nordmanin. Yhtenä syynä taloudellisiin vaikeuksiin lienevät olleet viljankuivureiden uunien uudet paloturvallisuusmääräykset. Ne nostivat ylettömästi kuivureiden tuotantokustannuksia sillä seurauksella, ettei niiden rakentaminen enää ollut kannattavaa. Oli pakko miettiä uusia toimintaideoita ja uusia tuotteita.
Moottorikelkkailun tulo Pohjoismaihin ajoittui samaan ajanjaksoon. Johtaja Olavi Nordman otti yhteyttä Helsinkiin Ins.tmsto Järviseen ja pestasi sen kehittelemään suomalaisen kelkan prototyypin. Insinööritoimiston aikaansaannos oli kovin puutteellinen: kaksi piirustusta ja runkotunneliaihio, joiden yhteensopivuus oli heikko.

Ensimmäinen kelkkaproto kehitetään
Vuoden 1968 helmikuussa ensimmäinen prototyyppi valmistui koeajokuntoon. Ensimmäiset testaukset ja koeajot tehtiin Kurikassa.
- ”Kokeilin sitä tehtaan pihassa. Oli yösydän. Vauhti oli kovahko. Istuin pukilla jalat maata haraten. Rystyset valkoisena puristin ohjaustankoa. Sitten mentiin kinokseen, että pölisi, ja sinne upottiin. Sen ensimmäisen teelmyksen paino oli yli 300 kiloa.”, toteaa ensimmäisestä koeajostaan protolla Murtomäen Martti.
Protoja testattiin systemaattisesti koko talven ajan.
Kun kokeet ja testit oli tehty, oli yhteenvedon ja tulevien toimenpiteitten harkitsemisen aika. Todettiin, että: rakenteet olivat liian painavat, ohjausgeometria ei toiminut, keulan muoto ei ollut tyydyttävä, telastossa oli puutteita
Insinööritoimisto Järvisen pohjalta tehtiin yhteenveto. Ei ole syytä jatkaa, on siivottava pöytä ja aloitettava lähes alusta.

Lynxin synnyinsanat
Velsan silloinen johtaja Olavi Nordman oli todella innostunut asiasta ja uskoi vakaasti kelkkojen tekemisen tulevaisuuteen. Hän halusi, että toteutetaan kotimainen, pohjoismaisiin olosuhteisiin tarkoitettu paras moottorikelkka ja tämän jälkeen paras kelkkamallisto.

Lynxin synnyinsanojen jälkeen tehtiin Lynx AS-50 -proto.
Piirustuspöydät olivat kuormitetut. Otettiin oppia keväällä havaituista virheratkaisuista. Kehitettiin ja ideoitiin uutta perusmallia sisulla ja sydämellä. Kuusento suunnitteli rungot ja Murtomäki telastot, olkatapit jne. Ei voida kieltää, etteikö myös kilpailijoiden tuotteita olisi syynätty tarkoin.
Juhannusaatonaattona vuonna 1968 Lynx AS-50:n proto oli valmis! Sen jälkeen aloitettiin Lynx AS-50:n testiajot Kurikan Kiimanevalla. Oli tyydyttävä suolla ajettaviin testiajoihin, sillä aikataulu oli niin kireä, ettei ollut mahdollisuutta odotella lumikelejä.

Tuotanto aloitetaan
Pienin, testiajojen tuomin muutoksin AS-50:n ensimmäisen sarjan tuotanto käynnistettiin. Osavalmistusosasto oli tehnyt osat 200 kelkan valmistamista varten. Ensin rakennettiin 50 kelkkaa. Tämän jälkeen tehtiin tarvittavat hienosäädöt ja kokoonpantiin sarja täyteen. Myöhemmin samana talvena rakennettiin vielä 20 kpl AS-50 -lumikelkkaa, niiksi niitä silloin kutsuttiin. Vuosina 1968-1972 oli kelkoissa Sachsin moottorit.
Alussa käytettiin hyvin vähän alihankintaa. Kaikki, mihin pystyttiin, tehtiin itse. Variaattorit tulivat aluksi talon ulkopuolelta, mutta pian nekin tehtiin itse.
Osavalmistuspuolella työnjohtajana ollut Tauno Latvala muisteli silloisia oloja hymyssä suin:
- Työkalut ja menetelmät olivat kutakuinkin alkeelliset ja puutteelliset, verrattuna nykyteknikkaan. Tekeminen kuitenkin kehittyi koko ajan. Jo silloin elettiin tarkan talouden aikaa. Ylitöitä ei hevin hyväksytty, totesi Latvala.

Tuotekehitys jatkuu
Samanaikaisesti kun AS-viiskymppisiä linjalla valmistettiin, teki tuotekehitysosasto työtään vuoden 1969 mallien kimpussa.
Proto-osastolla oli vilskettä. Työtahti oli kova ja sen sai omakohtaisesti kokea myös silloin protomiehenä ollut Veikko Perälä. Urakkana oli tehdä prototyypit uusiksi malleiksi.

Tehokkaan ja innovoivan työn tuloksena saatiin markkinoille L-20, L-30, (joka oli ensimmäinen kapeatelainen malli) ja L-40. Ne olivatkin mallistossa vuoteen 1972 asti.
Vuonna 1969 avattiin Lynxin vientimarkkinat Ruotsiin ja Norjaan.
Näihin aikoihin alettiin logistiikkaan kiinnittämään tarkempaa huomiota.
Vuonna 1970 Lynxin elämässä aukesi uusi lehti. Silloin L-30 varustettiin Husqvarnan moottorilla ja kelkalla osallistuttiin voitokkaasti kelkkakilpailuihin.
Ajajaringissä olivat vaihtelevalla menestyksellä K. Latva-Reinikka, V. Salovaara, Aminoff ja Jorma Järvinen, joka toi ensimmäisen SM:n Lynx-Teamille.
Kelkkailun suosion nopea kasvu kaikissa Pohjoismaissa 70-luvun alkupuolella loi tarpeen lisäpanostukseen, etenkin tuotekehitykseen ja tuotannon menetelmiin. Sen tuloksena syntyi uusia ja kehittyneempiä malleja. Silloin tuotelinjojen tuotepäälliköiden vakanssit perustettiin.
Tuotekehitystyö vaati veronsa. Tarina kertoo, että talvella 1970 tehtaaalle tuli puhelu Pudasjärven nimismieheltä. Hän kertoi tehtaan miesten hurjastelevan kelkoilla niin, että kylän kaupan lipputanko oli räiskähtänyt poikki ja se olisi syytä korjata tai korvata.

Jo lyhyessä ajassa tuotekehitys, kelkkatuotanto ja markkinointi olivat onnistuneet vakiinnuttamaan oman kasvu-uransa. Tästä kertoo jo sekin, että 18.2.1972 valmistui 3 000. Lynx-moottorikelkka. Lynxistä oli tullut luotettava ja arvostettu pohjoismainen kelkkamerkki.

Valmet Oy tulee mukaan
Jo 70-luvun alkupuoliskolla viritettiin toimet, joilla aktiivisesti etsittiin Velsa Oy:lle ostajaa.
Valmet Oy:n tulo Velsa Oy:n omistajaksi merkitsi huomattavia muutoksia yrityksessä. Rovaniemellä toiminut Polar Metal Plast Oy, joka oli perustettu 1973 ja valmisti mm. Winha- ja Trapper-merkkisiä moottorikelkkoja, ajautui konkurssiin v. 1977. Näin myös niiden valmistus siirtyi Velsalle. Käytännön syistä tapahtui Winha- ja Lynx-mallien harmonisoituminen.

Kurikasta Rovaniemelle
PMP:n konkurssin myötä jäivät Rovaniemellä tuotantotilat tyhjilleen. Konkurssihallinnon johtajan, varatuomari Seppo Fraunbergin johdolla lähti lähetystö neuvottelemaan mahdollisuuksista saada PMP:ltä vapautuneisiin tiloihin korvaavaa toimintaa. Vedottiin siihen, että täällä oli uudet ajanmukaiset tuotantotilat varustettuna metalliteollisuuden tarvitsemilla koneilla ja laitteilla ja osaava ammattitaitoinen henkilöstö saatavilla.
Valmet Oy:llä oli useita ennakkoehtoja, jotka olisi täytettävä, jotta he voisivat siirtää Kurikassa olevan kelkkatuotannon Rovaniemelle. Niitä olivat: mm. Keralta päätös myöntää starttirahaa siirrolle 4 Mmk, Työvoimaministeriöltä päätös antaa 1,5 Mmk työllistämisvaroja hankkeelle jne.
Neuvottelujen myötä kaikille ennakkoehdoille löydettiin myönteinen ratkaisu, ja niin Valmet teki päätöksen, jolla osa kelkkatuotannosta siirrettiin Rovaniemelle, ja täällä tuotanto käynnistyi 7.12.1978. Kesällä -80 tehtiin päätös koko Velsan kelkkatuotannon siirrosta Rovaniemelle. Se toteutui lopullisesti seuraavan vuoden aikana.

Nordtrac Oy
80-luku aloitettiin Lynxin historiassa suotuisissa merkeissä. Tehtaalla valmistettiin Lynx- ja Winha-merkkisiä moottorikelkkoja. Lynx-kelkkojen markkinoinnista vastasi edelleen Hankkija. Vuonna 1982 tehtaan nimeksi muutettiin Nordtrac Oy ja Lynxin nimi muuttui Suomessa hetkellisesti (1 kausi) Lynx-Winhaksi.
80-luvun alussa syntyivät myös Lynxin legendaariset GLX Finlandia - ja GLX 5900 -mallit. Nämä mallit olivat Lynx-malliston lippulaivoja koko 80-luvun ajan, ja vielä tänäkin päivänä GLX 5900 on eniten rekisteröity moottorikelkkamalli Euroopassa. Vuosikymmenen alkupuolella myös Lynxin telaston kehityksessä siirryttiin ns. pyörätelastosta liukualustatekniikkaan.
Vuosimalliin -83 saatiin ensimmäinen pitkä kapeatelainen Lynx GL 3900 tuotantoon, minkä jälkeen kapeatelaisten kelkkojen mallisto laajeni ja syntyi mm. legendaarinen poromieskelkka GL 250.

Vaikka Lynx oli jo saavuttanut mainetta kilparadoilla 80-luvun alkupuolelta asti, saivat asiakkaat odottaa Lynxin ensimmäistä urheilukelkkaa aina kauteen 85/86 saakka, jolloin markkinoille tuotiin uusi Lynxin urheilukelkka GLS 3300. Tämän kauden jälkeen urheilu- ja vapaa-ajan kelkat ovat olleet luonnollinen osa Lynx-mallistoa.

Vuonna 1987 Lynx ällistytti jälleen markkinat. Ensimmäisenä maailmassa tuotiin moottorikelkkaan ns. SYNCRO-vaihteisto, mikä mahdollisti vaihtamisen kelkan ollessa liikkeessä. Vielä tänäkin päivänä Lynx on ainoa moottorikelkka maailmassa, jossa käytetään Syncro-vaihteistoa.
Vuosikymmenen alussa v. 1991 LYNX hämmästytti jälleen moottorikelkkailijat. Vanhan lehtijousituksen rinnalle tuotiin LTS (Lynx Telescopic Suspension) -erillisjousitus.
90-luvulle on ollut tyypillistä voimakkaampi suuntautuminen urheilu- ja vapaa-ajan eli ns. Touring-moottorikelkkojen kehitykseen. Myös Lynxin mallistosta on tänä päivänä n. 2/3 vapaa-ajan kelkkoja. Urheilukelkkasektorilla Lynx on aina ollut tunnettu jousituksestaan ja tästä viimeisenä osoituksena on suksien ns. LVS-jousitus. Ainoa laatuaan.

Kelkkamarkkinat

Moottorikelkkamyynti Skandinaviassa oli 80-luvun alussa n. 12 000 kpl ja Lynxin markkinaosuus hieman alle 30 %.
Vuosikymmenen taitteessa tapahtui yleisen laman mukana taantuma myös kelkkamarkkinoilla. Volyymit kääntyivät laskuun ja 90-luvun puolessa välissä oltiin jälleen samassa tilanteessa kuin 80-luvun alussa. Tämän jälkeen markkinat kääntyivät nousuun. Tällä kaudella saavutamme Euroopassa jälleen 20.000 rekisteröidyn kelkan rajan.
Lynxin markkinaosuus on myös vaihdellut markkinoiden ja niiden kehityksen myötä. Tänä päivänä Lynx on kuitenkin ainoana eurooppalaisena moottorikelkkamallina vakiinnuttanut paikkansa markkinajohtajana Euroopassa.

Lynx-kilpatoiminta
Aktiivisen kilpatoiminnan vaikutus tuotekehitykseen ja markkinointiin on ollut ja on edelleen sangen merkittävä. Sen kautta tuote on saatu laajalti tunnetuksi ja hyväksytyksi. Ja sen kautta kelkkaan on kehitelty uusia parempia ratkaisuja.
Kilpailutoiminta käynnistettiin uudestaan Lynx-moottorikelkoilla 1983 vaivihkaa Nordtrac Oy:n tuotekehitys- ja protopajalla. Tätä ennen Pauli Piippola, kotiuduttuaan Rovaniemelle, oli kysellyt pitkin syksyä mahdollisuutta ajaa Lynxillä kilpaa. Lopulta silloiselta toimitusjohtajalta Lauri Luopajärveltä heltisi lupa rakentaa ko. kilpakelkka. Edellytyksenä oli kuitenkin, että jos kelkka ei kestä, niin sitä ei saa viedä kilparadalle.
Lynxin kilpailumenestys jatkui katkeamattomana niin että suurin osa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Euroopan Snowcross-mestaruuksista on voitettu Lynxillä.
Tämän päivän tunnetuimpia Lynx-kuskeja ovat Suomessa Janne Tapio ja Pauli Piippola ja Ruotsissa Lars Johan Edh ja Thomas Åberg. Pohjois-Amerikassa Flying Finninä tunnettu Toni Haikonen on myös luonut uransa pohjat Lynxillä.

MERKITTÄVIÄ VIRSTANPYLVÄITÄ LYNXIN 30-VUOTISELLA TAIPALEELLA

1967 Aloitettiin ensimmäisen moottorikelkan suunnittelu.

1968 Lynx® AS-50 -malli saatiin valmiiksi ja tuotanto aloitettiin.
Ensimmäisen vuoden tuotanto oli yhteensä 220 kelkkaa.

Lynx® AS 50 oli ensimmäinen moottorikelkka 50 cm leveällä
telalla maailmassa.

1969 L-30, ensimmäinen kapeatelainen malli
L-30 J, ensimmäinen jatkoperämalli
Vienti Ruotsiin ja Norjaan aloitettiin.

1970 Lynx® esitteli ensimmäisenä maailmassa joustavan jatkoperän
(L-40-malli)

1972 Lynx® esitteli ensimmäisenä maailmassa 2+1 -vaihteiston
yksitelaisiin kelkkoihin.

3 000. Lynx®-moottorikelkka valmistui 18.2.

1977 10 001. Lynx®-moottorikelkka luovutettiin Kainuun Rajavartiostolle 20.10.

1978 Lynx® esitteli ensimmäisenä maailmassa kestävän hammaspyörävaihteiston.

1980 Lynx® esitteli ensimmäisenä maailmassa liukutelaston myös leveätelaisissa kelkoissa.

1982 20 001. Lynx®-moottorikelkka luovutettiin Lapin Rajavartiostolle 20.10.

1985/86 Lynxin ensimmäisen varsinaisen urheilukelkan, GLS 3300, sarjavalmistus alkoi.

1987 Lynx® esitteli ensimmäisenä maailmassa moottorikelkat, joissa voi vaihtaa vauhdissa. Syncro-vaihteisto on ainutlaatuinen vielä tänäänkin.

40 000. Lynx®-moottorikelkka luovutettiin Metsähallituksen Kittilän hoitoalueelle 3.2.

Lynx® esitteli myös Easy Ride -telaston, joka jakaa painon täsmälleen oikein telamatolle ja suksiin.

1989 Talviurheilevan maailman silmät kääntyivät Suomeen. Lahden MM-kisojen virallinen huoltokelkka oli Lynx®.

Arktista tutkimusta suorittavat tiedemiehet Etelänapamantereella. Kelkkamerkki Lynx®.

Lynx® voitti ensimmäisen EM:n Snowcrossissa.

1991 Lynx® toi markkinoille uuden LTS-jousituksen (Lynx Telescopic Suspension) hyötykelkkoihin.

65 000. Lynx®-moottorikelkka luovutettiin Puolustusvoimille 28.11.

1997 Lynx® toi markkinoille uuden LVS-jousituksen (Lynx Vertical Suspension eli ns. pystykorvajousitus) urheilukelkkoihin.

MM-hiihdot Tronheimissa; Lynx® 6900 kisojen virallinen huoltokelkka

Lynx® täyttää 30 vuotta.

1998 100 000. Lynx®-moottorikelkka - G-Touring Royal - valmistui 19.1.;
se luovutettiin Lynxin 30-vuotisjuhlissa 14.3.1998 joulupukin käyttöön.


lähde: Timo Koskinen liikennetoimittaja Vaasa